Audin tiukat säästötoimet ja rakenneuudistus

Audilla on tällä hetkellä haastavaa aikaa, sillä sen myyntiluvut ovat laskeneet globaalisti noin 10 prosenttia vuoden ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana. Tämä on aiheuttanut huolta sekä työntekijöiden että johdon keskuudessa, kuten manager magazin raportoi. Uudet mallit, joiden odotettiin piristävän myyntiä, eivät ole vielä tuottaneet toivottuja tuloksia. Erityisesti Ingolstadtin tehdas ei toimi täydellä kapasiteetilla, ja kompakti malli A3 kärsii tärkeiden osakomponenttien toimitusongelmista.

Vuoden loppua kohden ennakoidaan merkittävää alitehoisuutta, kun taas Brysselin tehtaan sulkeminen, joka tapahtuu helmikuussa, vaikuttaa noin 3000 työpaikkaan. Taloudellinen tilanne on myös huolestuttava, sillä Audi on joutunut tekemään miljardin euron varausta Brysselin sulkemisen vuoksi. Tämä on johtanut operatiivisen liikevoiton laskemiseen vain 2,5 prosenttiin, mikä pitää merkin juuri ja juuri Volkswagenin kriittisten rajojen yläpuolella.

Audin konserninjohtaja Oliver Blume on nimennyt Audin ”rakennemuutoskappaleeksi”, ja CEO Gernot Döllner on päättänyt toteuttaa laajoja säästötoimia. Brysselin tehtaan sulkeminen on vain yksi osa kattavaa rakenneuudistusohjelmaa, jossa erityisesti epäsuoraa toimintaa, siis tuotannon ulkopuolella, kehitetään ja säästetään. Kehitystyöhön on suunniteltu yli 2000 työpaikan vähennystä, ja tavoitteena on noin 15 prosentin vähennys, mikä voisi tarkoittaa noin 4500 työpaikan menetystä.

Tilanne on kuitenkin vielä alkuvaiheessa, eikä konkreettisia sopimuksia ole tehty. Audin talousjohtaja Jürgen Rittersberger on tuonut esiin, että yhtiö tuottaa ja kehittää liian kalliisti. Nykyiset tulokset eivät ole saavutettavissa vuonna 2024, joten olemassa olevaa ”Audi.Zukunft” -säästöohjelmaa tarkastellaan uudelleen mahdollisten lisätoimien osalta.

Audi on sitoutunut työllisyystakuuhun vuoteen 2029 asti ja pyrkii samalla parantamaan tehokkuuttaan ja kilpailukykynsä. Yritys on myös käynnistänyt “Audi Agenda” -strategian prosessien ja rakenteiden parantamiseksi. Tämä strategia sisältää niin sähköautojen kuin polttomoottorimallien tuotantoa, vaikka vain neljä kolmesta uudesta mallista tulee olemaan täysin sähköisiä.

Puhumattakaan siitä, että polttomoottoriajoneuvojen hinnat ovat tällä hetkellä korkeampia kuin sähköautojen. Sähköautojen osuus myynnistä on hieman kasvanut 9,3 prosenttiin, mutta kokonaismyynti on silti laskenut noin 150 000 yksikköä. Tämä osoittaa, että markkinoiden haasteet jatkuvat.

Erityisesti kehitysosastolla vallitsee epävarmuutta, sillä osastolla työskentelee yli 10 000 henkilöä, joista noin 9000 Saksassa. Döllner ja Blume pyrkivät vähentämään ulkoisten palveluntarjoajien käyttöä ja toteuttamaan enemmän tehtäviä sisäisesti, mikä on johtanut organisaatiomuutoksiin. Monilla työntekijöillä on huolia tulevaisuudesta, ja keskustelua herättävät myös Döllnerin uudet kehitysprojektit.

Esimerkiksi pieni sporttinen auto, jota kutsutaan sisäisesti C-Sportiksi, ei ole vielä varmistanut rakennusvaiheitaan, ja jotkut kriitikot pitävät projektia turhana ja kalliina. Audi kohtaa myös viivästyksiä uusien mallien kanssa, erityisesti ohjelmistokehitysongelmiin liittyen. Tämä vaikuttaa myös odotettuun markkinoille tuloajankohtaan, kuten Audi Q6 e-tronin kohdalla. Lisäksi RS-mallisarjat ovat viivästyneet Döllnerin tilausmuutosten vuoksi, mikä nostaa kehityskustannuksia ja vie arvokasta aikaa markkinoilta.

Audi kamppailee yhä myyntialustalla, vaikka uusia malleja, kuten Q6 e-tron ja sähköinen A6, on saatavilla. Kysyntä ei kuitenkaan vastaa odotuksia. CEO Gernot Döllner pyrkii innostamaan tiimiä suunnitelmiinsa, mutta kaikki työntekijät eivät ole täysin mukana, kuten manager-magazinin raportti päättää.