Sähköautot energian varastoijina: V2G-tutkimus

Fraunhofer-instituutit ovat tutkineet, kuinka sähköautot voisivat toimia taloudellisesti merkittävinä energian varastoina Euroopan Unionin sähköverkoille. Tutkimuksen pääpaino on siinä, kuinka sähköautot voisivat hyödyntää niiden akkuja energian varastoimiseen ja syöttämiseen takaisin verkkoon, erityisesti silloin, kun autot ovat muuten käyttämättöminä.

Vuoteen 2040 mennessä laajamittainen kaksisuuntainen latausjärjestelmien käyttöönotto voisi alentaa EU:n vuosittaisia energiajärjestelmäkustannuksia jopa 8,6 prosenttia, mikä vastaa noin 22,2 miljardia euroa vuosittain. Tutkimuksessa mainitaan myös, että sähköautot voisivat tallentaa ylimääräistä uusiutuvaa energiaa, jonka hukkaaminen muuten tapahtuisi. Tällä tavoin eurooppalaiset sähköautot voisivat kattamaan jopa 9 prosenttia EU:n vuotuisesta sähköntarpeesta.

Tällä hetkellä sähkökäyttöiset ajoneuvot voisivat teoreettisesti kattaa 15-20 prosenttia nykyisistä huippukuormitusten tarpeista, mikä tekee niistä potentiaalisen sähkötarjoajan. Kaksisuuntaiseen lataukseen varustetut sähköautot voisivat siis toimia kuin 'akut pyörillä', keräten energiaa ylivuodon aikana ja jakamalla sitä kysynnän kasvaessa. Vaikka teknologia on käytettävissä, sääntelevät rajoitukset estävät tehokkaan toteutuksen Saksassa, kun taas naapurimaissa, kuten Ranskassa ja Isossa-Britanniassa, ollaan edistytty asiassa.

Tutkimuksen mukaan vuosittaiset säästöt voisivat EU:ssa 2030-2040 vuosina ylittää 100 miljardia euroa, mikä johtuu sähköautojen kyvystä tukea energiasiirtymää, erityisesti aurinkoenergiassa. Aurinkoenergian kysynnän kasvaessa EU:ssa voitaisiin vähentää tarvetta paikallisille akkuvarastoille jopa 92 prosentilla ja kaksisuuntaisen latauksen myötä voitaisiin kasvattaa asennettua aurinkosähkön tuotantoa jopa 40 prosentilla.

Kim Kohlmeyer Transport & Environmentista painottaa, että sähköautot eivät vain vähennä jalanjälkeä liikenteessä, vaan niillä on myös huomattavia taloudellisia etuja. Kaksisuuntainen lataus tarjoaa 'ilmaisia akkuja pyörillä', mikä voi vähentää painetta rakentaa lisää akkuvarastoja ylivuotavan tuuli- ja aurinkoenergian varastoimiseen.

Yksityishenkilöissä tämä voisi näkyä merkittävinä säästöinä: Sähköautoilijat Saksassa voisivat kaksisuuntaisten latausjärjestelmien avulla säästää jopa 45 prosenttia vuotuista sähkölaskuaan, mikä voisi tarkoittaa jopa 727 euron säästöä vuodessa, ottaen huomioon erilaisia tekijöitä, kuten ajoneuvon sijainti ja akunkoko. Fraunhofer-tutkijoiden mukaan kaksisuuntaiset kotilatausasemat tulee pitkällä aikavälillä maksamaan vain 100 euroa enemmän kuin perinteiset seinäasemat.

Tutkimuksessa on myös tehty ennuste akkujen kestävyydestä: kaksisuuntainen lataus voi pidentää sähköautojen akkujen käyttöikää, vaikka yleisesti pelätään, että latauksen ja purkamisen tiheys vahingoittaa soluja. Analyytikoiden mukaan akkujen käyttöikä voisi pidentyä jopa 9 prosentilla verrattuna perinteisiin latauskäytäntöihin, koska ajoneuvot voitaisiin pitää optimaalisessa lataustilassa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Eurooppa ja Saksa voivat hyötyä V2G-teknologian eduista lähes ilmaiseksi, sillä kaksisuuntaisten latausjärjestelmien kustannukset voitaisiin kattaa vuoden sisällä madaltuneiden sähkölaskujen avulla. Kuitenkin tutkimuksen edistäjät korostavat, että lainsäädännöllisten puitteiden tulee olla selkeät ja tulevaisuuteen suuntaavat. Transport & Environmentin mukaan on huolestuttavaa, että autoteollisuus käyttää tällä hetkellä useita teknisiä lähestymistapoja, mikä voi pitkällä aikavälillä vaikeuttaa yhteistyötä.

Kohlmeyer toteaa, että V2G:lle tulee olla suotuisat olosuhteet: Lainsäätäjät voivat vapauttaa tämän teknologian potentiaalin purkamalla esteitä kaksisuuntaiselle lataukselle mahdollisimman nopeasti. Talousministeri Robert Habeckin aloittama ja äskettäin onnistuneesti päättynyt 'Coalition of the Willing' on ensimmäinen askel tämän suuntaan, mutta nyt tarvitaan nopeaa edistystä. Habeck kutsui äskettäin toiseen 'Eurooppalaiseen kaksisuuntaisen latauksen huippukokoukseen'.

V2G:n edellytykset vaihtelevat paljon EU-maissa. Saksassa on yli 900 verkkoylläpitäjää, mikä hankaloittaa innovatiivisten teknologioiden käyttöä, kun taas maissa kuten Ranskassa ja Isossa-Britanniassa on vain kourallinen. Saksassa on myös yhä sääntelyesteitä, kuten kaksinkertaiset verkkomaksut, jotka on poistettava. Myös älymittareiden käyttöönoton hidastuminen on ongelma, kun taas muissa maissa kehitys on ollut nopeampaa.