Saksan ilmastoneutraaliuden investointitarpeet

Saksassa suurin osa ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi välttämättömistä investoinneista voidaan rahoittaa ohjaamalla varoja fossiilisista teknologioista kohti ilmastoneutraaleja vaihtoehtoja. Agora ajatushautomon uusimman tutkimuksen mukaan tämä tarkoittaa noin 11 prosenttia bruttokansantuotteesta vuodessa vuoteen 2045 mennessä.

Suurin osa tästä investointitarpeesta liittyy rakennusten, teollisuuslaitosten ja liikennevälineiden ylläpitoon ja uudistamiseen, mikä vaatii jo nyt noin 8 prosenttia BKT:sta. Ilmastonsuojeluun tarvittavat lisäinvestoinnit ovat noin 3 prosenttia BKT:sta vuodesta 2025 vuoteen 2045, eli noin 147 miljardia euroa vuodessa, joista suurin osa on yksityisiä investointeja.

Monet näistä investoinneista ovat taloudellisesti kannattavia jo nyt, sillä esimerkiksi sähköautot saattavat olla alhaisten käyttökatkosten ansiosta edullisempia kuin perinteiset bensiiniautot, vaikka niiden hankintakustannukset ovat korkeammat. Agora-skenaariossa uusiutuviin energialähteisiin ja sähköverkkoihin tarvittavat investoinnit voidaan rahoittaa jopa 90 prosenttisesti markkinatuotoista.

Agora-tutkimus tarjoaa yksityiskohtaisen selvityksen investointitarpeista eri sektoreilla. Sen lisäksi tutkimus esittää toimenpiteitä, joilla investoinnit voidaan tehdä kustannustehokkaasti ja samalla turvata sosiaalinen osallisuus.

Simon Müller, Agora Energiewende Saksan johtaja, korostaa, että ilman päättäväisiä poliittisia toimia tavoite ilmastoneutraaliudesta jää vain haaveeksi. Hän toivoo, että koko yhteiskunta osallistuu tähän pyrkimykseen, josta kaikki hyötyvät.

Tutkimuksessa ehdotetut investoinnit vähentävät myös Saksan energiaongelmia: 20 vuoden aikana maan energiariippuvuus ulkomailta laskisi jopa 85 prosenttia. Avainilmastoteknologioihin sijoittavat yritykset voivat turvata pitkän aikavälin kilpailuedun kansainvälisillä markkinoilla.

Kustannusten kohtuullistaminen on tärkeää myös siirtymävaiheessa, ja tutkimuksen mukaan julkinen rahoitus tarpeeseen nousee 58 miljardiin euroon vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Tuki virtaa pääasiassa investointi- ja käyttökustannusavustuksiin.

Agora-tutkimus ehdottaa neljän yhdistyneen politiikkatyökalun käyttöä investointien mobilisoimiseksi. Hintapohjaiset kannustimet kuten hiilidioksidivero tekevät fossiilisista energioista kalliimpia ja ympäristöystävällisistä vaihtoehdoista houkuttelevampia. Markkinasääntely puolestaan mahdollistaa haitallisten teknologioiden rajoittamisen.

Rakennus- ja liikenneinfrastruktuurin kehittäminen on myös elintärkeää, sillä se luo pohjan kestävälle siirtymälle. Müller uskoo, että hyvin toimiva politiikkamalli varmistaa investointiturvallisuuden, mutta myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.

Erityisesti energiateollisuudessa uusiutuvan energian kasvun myötä riippuvuus ulkomaisista energialähteistä vähenee merkittävästi. Sitä mukaa kun uusiutuvien energialähteiden tuotanto kasvaa, esimerkiksi sähkön hintojen odotetaan laskevan.

Lisäksi tutkimuksessa korostuu, että jo tänään tehdyillä ilmastoinvestoinneilla voidaan varmistaa tulevaisuuden kilpailukyky. Teollisuuden sähköistämisellä ja kestävillä tuotantomenetelmillä on suuri merkitys tulevaisuuden markkinoilla.

Kunnianhimoisena tavoitteena on mahdollista saavuttaa puhdas liikenne, ja sähköautojen markkinoiden kehittäminen tarjoaa yrityksille ja kuluttajille uusia mahdollisuuksia. Koska sähköautot ovat usein edullisempia elinkaarikustannuksiltaan, investointikannustimet voivat houkutella monia.

Agora-tutkimuksessa esitetään myös, että kaikille kotitalouksille tulisi tarjota tukea siirtymiseksi ympäristöystävällisiin vaihtoehtoihin. Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi on keinoja, jotka eivät ainoastaan vähennä energian käyttöä vaan myös alentavat kustannuksia.

Ilmastopolitiikan on oltava kaikille elinkelpoista, ja siksi on aika tarttua tähän yhteiskunnalliseen haasteeseen yli puoluerajojen. Agora-tutkimuksen tarkoituksena on tukea tätä tärkeää keskustelua.